Serlachius on yksi Suomen tunnetuimmista taidekohteista, vaikka se ei sijaitse Helsingissä vaan Mäntässä, Mänttä-Vilppulassa Pohjois-Pirkanmaalla. Paperiteollisuuden suvun taideharrastuksesta syntynyt kokonaisuus yhdistää taiteen, historian, arkkitehtuurin, ruoan ja saunan. Tässä artikkelissa kerromme, mistä Serlachius-museot koostuvat, millainen kokoelma niissä on ja mitä vierailijan kannattaa tietää ennen matkaa.
Mikä Serlachius on?
Serlachiuksen taustayhteisönä ja omistajana toimii vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kohteen juuret ovat Serlachius-teollisuussuvun taideharrastuksessa ja mesenaattitoiminnassa. Serlachiuksen omien sivujen mukaan suvun paperipatruunat aloittivat taiteen keräilyn runsaat sata vuotta sitten.
Serlachius muodostuu kahdesta päärakennuksesta ja niiden palveluista. Joenniemessä sijaitsee Serlachius Kartano, jonka yhteydessä toimii Serlachius Taidesauna. Mäntän keskustassa on Serlachius Pääkonttori sekä kansainvälinen taiteilijaresidenssi.
Serlachius Kartano Joenniemessä
Serlachius Kartano tunnettiin aiemmin nimillä Serlachius-museo Gösta ja Gösta Serlachiuksen taidemuseo. Kartanossa on esitelty taidesäätiön kokoelmia vuodesta 1945. Avautuessaan se oli Wikipedian mukaan Suomen kahdeksas taidemuseo. Vuorineuvos Gösta Serlachius rakennutti kartanon edustuskodikseen.
Gösta Serlachius kuoli vuonna 1942. Sodan jälkeisissä vaikeissa oloissa taidesäätiön isännistö luopui hänen pitkäaikaisesta haaveestaan rakentaa Mänttään erillinen taidemuseo. Leski Ruth Serlachius sekä perilliset Bror ja Ralph Erik Serlachius päättivät sen sijaan asettaa kokoelman näytteille kartanoon.
Kesällä 2014 kartanoon valmistui laajennusosa, aiemmalta nimeltään Göstan paviljonki, joka moninkertaisti näyttelytilat. Sen suunnitteli arkkitehtikilpailun voittanut barcelonalainen toimisto MX_SI. Rakennuksessa on kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, museokauppa ja ravintolatilat. Laajennuksen myötä Serlachius alkoi keskittyä vanhan taiteen lisäksi myös nykytaiteeseen. Keväällä 2015 Serlachius-museo Gösta sai Vuoden museo -palkinnon.
Kartanossa ovat nykyään pysyvä kokoelmaripustus Kartanon klassikot, vaihtuvien näyttelyiden tilat, Ravintola Gösta, kesäkahvila Autereentupa, museokauppa ja Serlachius Taidesauna. Kartanon osoite on Joenniementie 47, Mänttä.
Serlachius Pääkonttori Mäntän keskustassa
Serlachius Pääkonttori valmistui G. A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttoriksi vuonna 1934. Klassismia ja funktionalismia edustavan rakennuksen suunnittelivat Valter ja Bertel Jung. Taidesäätiö osti rakennuksen Metsä-Serla Oyj:ltä vuonna 2000, ja se avattiin peruskorjauksen jälkeen museona vuonna 2003. Aiemmin kohde tunnettiin nimellä Serlachius-museo Gustaf.
Valkoiseksi taloksi kutsuttu pääkonttori valmistui Koskelanlammen rannalle. Gösta Serlachius halusi rakennuksesta yhtiönsä käyntikortin, ja siksi se koristeltiin tunnettujen taiteilijoiden teoksilla. Talossa käytettiin aikansa parasta tekniikkaa, kuten koneellista ilmastointia ja automaattista puhelinkeskusta. Pääaulassa ovat Lennart Segerstrålen suuret maalaukset Maa ja Metsä. Talvella 2023–2024 museossa tehtiin maalämpöremontti, ja se avattiin uudistettuna kesäkuussa 2024.
Pääkonttorissa on pysyvä näyttely Mesenaatit, joka kertoo taidekokoelman ja Mäntän tehdasyhteisön tarinan. Lisäksi rakennuksessa on galleriatilat vaihtuville näyttelyille, koko perheen elämystila Metsän maailma, kahvipiste ja museokauppa.
Kuka oli Gösta Serlachius?
Gösta Serlachius (1876–1942) oli tehtailija ja vuorineuvos, joka johti suvun metsäteollisuusyhtiötä G. A. Serlachius Osakeyhtiötä toimitusjohtajana vuosina 1913–1942. Hän opiskeli paperiteknologiaa Wienin teknillisessä korkeakoulussa ja aloitti Mäntän paperitehtaalla harjoittelijana vuonna 1898. Toimitusjohtajana hän rakennutti Mänttään selluloosatehtaan vuosina 1913–1914 ja laajensi tehtaita 1920- ja 1930-luvuilla. Hänet muistetaan myös suurena kuvataiteen mesenaattina ja taidesäätiön perustajana.
Kokoelma: noin 10 000 teosta
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa pidetään yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmistä yksityisistä taidekokoelmista. Kokoelmassa on nykyisin noin 10 000 teosta. Siihen kuuluu
- Suomen kultakauden taidetta,
- vanhaa eurooppalaista taidetta 1400-luvulta 1700-luvulle,
- Suomen 1900-luvun alun varhaista modernismia,
- sekä kasvava nykytaiteen kokoelma.
Taidekokoelman lisäksi Serlachiuksen kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin on tallennettu Mäntän, G. A. Serlachius -yhtiön ja Serlachius-suvun vaiheista kertovaa aineistoa.
Taidesauna ja Ravintola Gösta
Serlachius Taidesauna on suunnattu saunomisen, taiteen, arkkitehtuurin ja järviluonnon ystäville. Yhteisölliset yleisösaunavuorot järjestetään joka tiistai ympäri vuoden, ja saunaa ravintolapalveluineen vuokrataan myös juhliin ja kokouksiin.
Ravintola Gösta toimii museon sydämessä, ja sen ravintoloitsija on keittiömestari Henry Tikkanen. Ravintola tarjoaa sesongin mukaisia lähimakuja ja on avoinna kaikkina museon aukiolopäivinä ympäri vuoden. Ravintolassa voi käydä ilman museolippua.
Vinkit vierailuun
- Varaa aikaa molempiin kohteisiin. Kartano ja Pääkonttori ovat eri paikoissa, joten kokonaisuuteen kannattaa varata koko päivä.
- Liput verkosta. Serlachiuksen verkkokaupasta saa liput museoon, Taidesaunaan ja tapahtumiin.
- Saavutettavuus. Serlachius kertoo olevansa turvallinen ja suurelta osin saavutettava kohde myös liikunta- ja aistirajoitteisille.
- Tarkista aukioloajat ja näyttelyt ennen matkaa museon omilta sivuilta, sillä vaihtuvat näyttelyt muuttuvat vuosittain.
Jos suunnittelet museomatkaa myös pääkaupunkiseudulle, lue oppaamme Ateneumista ja Kansallismuseosta.